Esko Eerikäisen vanhemmat tekivät raskaan päätöksen poikansa tulevaisuuden vuoksi
Radio- ja televisiojuontaja Esko Eerikäisen elämäntarina on poikkeuksellinen. Harva tietää, että hänen lapsuutensa muuttui pysyvästi jo kymmenvuotiaana, kun hänen vanhempansa tekivät vaikean päätöksen lähettää poikansa yksin Suomeen turvaan Kolumbian levottomuuksilta.
Eerikäisen äiti on kolumbialaissyntyinen Ana-Libia Eerikäinen, ja hänen isänsä oli suomalainen liikemies sekä kunniakonsuli, Nurmeksessa vuonna 1913 syntynyt Esko Eerikäinen. Isä työskenteli pitkään Kolumbiassa, missä perhe rakensi elämäänsä ennen kuin maan turvallisuustilanne alkoi heikentyä.
1980-luvun puolivälissä Kolumbiaa ravistelivat huumekartellien väkivalta, pommi-iskut ja jatkuva turvattomuus. Tilanne kärjistyi myös Eerikäisten perheessä, kun isä joutui sieppauksen kohteeksi. Vanhemmat päättivät, että heidän poikansa olisi turvallisempaa lähettää Suomeen sukulaisten luo, vaikka ratkaisu merkitsi koko perheen eroa toisistaan.
Esko on myöhemmin kertonut ymmärtävänsä vanhempiensa ratkaisun aivan eri tavalla aikuisena kuin lapsena.
“Ymmärrän nyt vanhempieni päätöksen.”
Suunnitelmana oli, että muu perhe seuraisi pian perässä. Elämä kulki kuitenkin toiseen suuntaan. Eskon isä menehtyi pian pojan Suomeen lähdön jälkeen, eikä perhe enää koskaan päässyt elämään yhdessä samalla tavalla kuin ennen.
Äiti Ana-Libia jäi Kolumbiaan tyttärensä kanssa. Pitkä ero jätti jälkensä sekä äitiin että poikaan, mutta heidän välisensä side säilyi vahvana vuosikymmenten ajan. Myöhemmin Ana-Libia muutti Suomeen, ja viime vuosina hän on viettänyt aikaa sekä Suomessa että synnyinmaassaan Kolumbiassa ennen päätöstään palata sinne pysyvämmin.
Esko on puhunut äidistään useita kertoja julkisuudessa. Hänen mukaansa heidän suhteensa on vuosien aikana ollut ainutlaatuinen.
“Meidän suhde on erityinen, välillä kummallinen, mutta molemmat tiedetään, että rakkaus on vahva ja katkeamaton. Vaikka meitä revittiin erilleen, niin ollaan silti aina yhdessä.”
Äitienpäivänä 11. toukokuuta 2025 Eerikäinen julkaisi sosiaalisessa mediassa koskettavan kirjoituksen vanhemmistaan ja menetyksestä. Julkaisun yhteydessä hän lainasi Rascal Flattsin kappaleen What Hurts the Most sanoitusta, joka kuvasi kaipuuta ja keskeneräisiä tunteita läheisiä kohtaan.
Aiemmin hän on kertonut, että lapsena Suomeen lähtiessään hän sai äidiltään mukaansa yhden tärkeän esineen – valokuvan.
“Äiti antoi ohjeet, että pidä kuva mukanasi vaikka koulupöydällä, niin muistat äidin.”
Tuo valokuva kulki mukana vuosikymmeniä ja muistutti häntä kodista, vaikka perhe oli tuhansien kilometrien päässä.
